Vaikken häntä nää, sydäntäin hän lämmittää.

Kovaa syyllisyyttä kärsin siitä että oon postannut niin hävettävän vähän viime aikoina. Tuntui vaan että kun loma oli päällä,  jäi jo unen määräkin ajoittain niin rikollisen alhaisaksi että ei millään pystynyt keräämään tarvottavia voimia bloginkin päivittämiseen. Jos jollekulle on aiheutunt tästä kärsimystä, niin oon kamalan pahoillani!!

Nyt on tullut poikettua pohjois-Ranskassakin. Kaupungin nimi on kadonnut kokonaan mun mielestä, mutta pointtihan reissussa oli kuitenkin isovanhempien luona vierailu. Minä, papa ja maman ei vietetty mummulassa kuin yksi yö, maanantaista tiistaihin, kun taas pikkuveli jäi sinne loppuviikoksi hoitoon. Kyseinen tapahtumahan sijoittui viime viikon alkuun. Isovanhempia kutsutaan nimillä "Bonne-maman" ja "Bon-papa", ja ympärillä riittää sukua. Lapsenlapsiakin löytyy jo kolme tai neljä, ja mulla on host-serkkuja, hmm, 20??? Isän puolelta siis.

Tää reissuhan oli myös sivistävä, joten käytiin kurkkaamassa ihan "omalla perheellä" ties mitä paikkoja. Yks hieno juttu oli toisen maailmansodan aikainen ohjustenlaukaisubunkkeri ihan lähellä yöpymispaikkaa.

Olen ylpeä tästä kuvasta:D Mutta se bunkkeri oli siis semmonen ulkoilmamuseo, jossa sai ite kierrellä omaan tahtiin kaiken siistin kaman keskellä, ohjatulla reitillä.

Oli opeskylttejä ja infotauluja, ja lisäksi vielä kaiutinopasukkeli kertomassa juttuja. Ei löytyny suomeks, papa kysyi.

Ohjusjuttu pommikuopan vieressä.

Osa itse bunkkeria.

Papa löysi mun kamerasta itselaukaisimen!!!! Saatiin perhekuva hihiii::) tuli kymmenen kuvaa, ja tää oli ainoo hyvä. Veljellä ja mamanilla on hymyt liimattuna kasvoille kaikissa, mutta mä ja papa heilutaan kun heinäseipäät.......

Kotiin palattuamme lähdin yhden vaihtarikaverin luokse yökylään, ei ihan kamalan kauas mutta junalla sinne piti silti mennä. Mukana oli Caroline, en tiedä tuliko edes yllätyksenä. Siellä oli kuitenkin ihana metsä jee, tuntu kotoisalta, ja käytiin siellä kävelemässä ja kuvailemassa!

Marcela

Brasilia

Caroline

USA

Miksvai hää sillain tekkee, et naamaansa vääntää. No, ei tietoo...

 Perheellä oli kissa ja koira (mutta ei Fedja-setää) ja se kissa oli ihan sulkku kun se väen vängällä halus juoda sen jättimäisen jättiläis-koiran juomakiposta, vaikka sillä ois ollut omakin.... Ja sitten se kävi juomassa siitä ihan koko ajan, oli varmaan niin kiva kokemus. (ei, en koikeillut itse vaikka mieli oliskin tehny)

 

Koira oli sulosin ikinä!! Niin iso, ja vasta vuoden vanha.

Mitäs muuta.... No sitten vietettiin samojen likkojen voimin shoppailupäivä Pariisissa. Rahaa meni, mutta vaan hyödyllisiin juttuihin. Meillä oli kaks periaatetta: vaan vatteita jotka on pitkäikäisiä, ja vaan alevaatteita. Ainakin alesääntöä rikottiin......

Tämän jälkeen Carli yöks vielä meille. Ei julkaistavaa materiaalia, taaskaan.

Seuraavan Pariisi-päivän saaliina kotiin tuli vaan toi kuva, ja ihan ilmaseks sekin. Ahhh, Abercombie & Fitch, musta tuli just vakiasiakas! Ja vaikka shoppailua harrastettiin silloinkin, niin mä toimin vaan makutuomarina. Tällä kertaa tosin miestenvaateosastolla, virkistävää vaihtelua.

Seuraavana viikonloppuna taas Rotary eventti yippee!!! Jos sieltä tulis julkastavaa matskua...

Koska olen niin hipster. No ei. Tää oli mun mielestä hieno kuva:D Nauttikaa siitä pus<3

Kuvagalleria