keskiviikko 7. lokakuuta 2015

Vähän alkua pidemmällä





43 päivää sitten lähdin Suomesta.

25 päivää sitten muutin omaan asuntoon.

23 päivää sitten musta tuli opiskelija.

16 päivää sitten aloitin yliopisto-opinnot.
Tervetulotoivotuksia on kyllä vaikka muille jakaa!


Yliopiston kaikkein vanhin rakennus

 Suurimman osan ajasta tuntuu että noi luvut ei ole todellisia. 
Ihanko totta noin vähän aikaa vasta? 
Tuntuu että on kerennyt jo tapahtua ihan miljoona asiaa. 
Että yhtäkkiä vuorokaudessa onkin paljon enemmän kun 24 tuntia, tai jos ei niin sitten aika on ainakin hidastunut... 
Tai sitten uusien asioiden ja kokemusten yläraja on yksi per päivä, tai muuten ajantaju katoaa.


Täällä on mulle melkein tuplasänky! Ja pingviinityynyyn oli pakko sortua...

Koko mun koti. Ei sitä kauheesti enempää tilaa loppujen lopuks tarvikaan.

Tänään opin koulussa että sota voidaan luokitella sodaksi numeraalisin perustein. 
Pitää olla tietty määrä menetyksiä molemmin puolin, ja aikahaarukan täytyy olla riittävä. 
Numerot tuntuu tällä hetkellä sopivan stabiileilta, eli jatketaan päivälistoilla.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

22 päivää sitten ripustin ensimmäiset valokuvat seinälle.

12 päivää sitten käytin ensimmäisen kerran kolikoilla toimivaa pyykkikonetta.

2 päivää sitten ostin pyykkikassin, koska kohta täytyy taas pyykätä ja tusina kangaskasseja on epäkätevä yhdistelmä, varsinkin kun kuivurista tullessaan lakanamytty on syönyt kaikki vaatteet.

15 päivää sitten ostin tölkkikeittoja pahan päivän varalle.

8 päivää sitten pakastin paahtoleipää, koska opin kantapään kautta että yksin ei kerkeä syömään kokonaista pakettia ennen kuin orgaaniset eliöt ottavat vallan.

8 päivää sitten söin Nutellaa lusikalla suoraan purkista koska se on parasta lohturuokaa. 

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Niin, professori opetti tänään sodan määrittelemisestä. 
Että numeroilla voidaan määritellä, että tämä täytyy tietää. 
Sitten tämä vanhahko mieshenkilö katseli hetken kattoa ja raapi valkoista partaansa ja lisäsi että niin, mutta kukaan ei kyllä tiedä mitä nämä määrittelevät luvut ovat. 
Että Britit kyllä toden totta kävivät vuonna 1896 sodan Sansibaria vastaan joka kesti vain 40 minuuttia, ja jonka tappiot olivat englantilaisille yksi haavoittunut ja sansibarilaisille 500 kaatunutta.
Että ei tämä nyt oikein olekaan yksioikoista.
Seurasi vähän lisää parran rapsuttelua, ja sitten Herra Professori taputti sangen muhkeaa vatsaansa ja totesi, että: "Toisaalta, jos minä nyt teille tässä määrittelen sodan, niin mitä te täällä seuraavat kolme vuotta teette!"

Näkymä huoneen ikkunasta ah

Kaikkea ei siis kuitenkaan voi määritellä numeroin.
Niinkuin vaikka että milloin tuntui ekan kerran että tämä on nyt mun koti? 
Milloin oli ekan kerran kaveriporukassa johon tuntui kuuluvansa? 
Milloin oppi että teehen laitetaan maitoa, aina, ei poikkeuksia? 
Ei voi tarkasti sanoa, mutta sen voin luvata että joka päivä kokemuksia kertyy, enemmän kuin tarpeeksi!