Kyllähän se loma -ja Joulu- vihdoinkin saapui, vaikkakin kamalan
hitaasti ja valitettavasti vähän stressintäyteisesti... No nyt on jo
hetki ehditty hengähtää.
23 päivä oli jo etukäteinen
joulu, kun lähdettin käymään pohjoisessa isovanhempien luona.
Nelisenkymmentä ihmistä ahtautuneena suhteellisen pieneen taloon
aiheutta pienenpientä kärttyisyyttä, mutta onneksi Joulumieli häivutti
siitä suurimman osan itse kultakin. Valitettavasti tämä todellinen
seulapää unohti kameransa kotiin joten.... kuvia ei ole.
Sitten
aattona tultiin kaikki kotiin, tytöt ja pikkuveli, vanhemmat ja minä.
Harvat ja valitut lähti kauppaan, ja seuraavaksi kokattiin koko joukon
voimin. Jouluruokaa ei voinut sanoa perinteiseksi, joukkoon mahtui niin
etanoita, mereneläväkeitoksia kuin kolmea erilaista hanhenmaksaa.
Jälkiruoaksi hedelmäsalaatti hedelmistä joista puoliakaan en ollut
koskaan nähnyt.
Illalla (tai yöllä, nukkumaan päästiin kolmen aikaan) avattiin sitten
lahjat, ja voin ihan rehellisesti sanoa että ihan joka ikisestä tykkäsin
kamalan paljon. Niin suomalaisten, ranskalaistenkin kuin kaiken muun
maalaistenkin lahjat oli aivan mahtavia ja ihania yllätyksiä! Kiitos
<3
Illalla heitettiin takkaan vielä toivomushalot. Paperille kirjoitettiin toive, joka sitten pistettiin halon sisään ja poltettiin. Toteutumista odotellessa! :D
|
Isosiko sai lahjaksi pari hiirtä, ja meidän toinen koira on ihan rakastunut niihin! Se vahtii niitä nyt yötä päivää... |
Illalla (tai yöllä, nukkumaan päästiin kolmen aikaan) avattiin sitten
lahjat, ja voin ihan rehellisesti sanoa että ihan joka ikisestä
tykkäsin kamalan paljon. Niin suomalaisten, ranskalaistenkin kuin kaiken
muun maalaistenkin lahjat oli aivan mahtavia ja ihania yllätyksiä!
Kiitos <3
25:s on monissa perheissä täälläpäin
"oikea" joulu, mutta eipä niitä kahta päivää niin paljoa erotella,
ainakaan tässä perheessä. Tänään syötiin siis juhlalounas, vaikka ei
kyllä sitäkään kovin perinteiseksi voi kutsua... Seepraa, kengurua,
antilooppia, biisonia... ja mitä kaikkea muuta. Mielenkiintoista,
sanoisinko.
|
Meidän perhe! Vasemmalta: minä, Lala, Amélie, Diane, Papa, Xavier, Maman |
Nyt istun ruokailutilan pitkän pöydän ääressä ja kirjotan teille kun muut pelaa alias-tyyppistä peliä ranskaksi. Ihana tunnelma!! Tiivistelmänänä voin sanoa, että joulu ei voi koskaan olla sama ihana itsensä kun omassa kodissa, omassa perheessä, lumen keskellä, mutta ei se ole huono täällä ranskanmaallakaan. Joulu on erilainen jokaiselle, ja mulle se ainoa aito ja oikea tuntuu löytyvän sieltä korpikuusen kannon alta. Nauttikaa siitä joulusta joka on teidän ikioma, kun kerta voitte!
Siunausten täyteistä joulunaikaa jokaiselle.