tiistai 20. marraskuuta 2012

Rakkautta rakkailta.

 Voi kun oon aina ollut niin iloinen, kun kotiin tultuani postilaatikosta on löytynyt paketti!! Tai kirje!! Tai postikortti!! Tai ihan mitä vaan muuta mulle. Tuntuu tosi kodikkaalta, kun saa postia tänne kaukaiseen Ranskaan asti.

 Rakas Roosa lähetti mulle meidän koulun oman poikakalenterin, ja kun se kootaan aina kakkosvuoden pojista, niin mähän tunsin ne kaikki. Oikein mukavaa, varsinkin kun muruseni muisti että olin sitä toivonut joskus kauan sitten!




Ihana Piude-tätsy lähetti mulle villasukat, joita ei todellakaan voi koskaan olla tarpeeks, ja suloisimman kirjeen ikinä. Siis oikeesti, ja sitten kun sen löysi vielä sen sukan sisältä.... :3 Iloisuutta. Kiitos!!




Huhhuh ja hyyi kauhee kun oli imelä postaus... Siksi vielä loppuun jotain arjen arkisia asioita:
1. sain tänään mun uuden SIM-kortin, parempi liittymä kutsuu, jeejee!
2. mun jaloissa on jotain kamalaa vialla, ne katkoo itekseen jotain jänteitä siellä....
3. huomenna on koulua vaan kaks tuntia, alkaen 13.30, mikä tarkoittaa unta palloon.
4. Kulttuurishokki käy päälle kun lauma vihasia poroja. Yäkkis.

Pusuja Pohjolaan

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

I wanna be forever young.

Viikonloppu on -taas kerran, niin valitettavaa kun se onkin- hujahtanut ohi ihan simissä. Siinäkin tapauksessa että viimeyönä tuli nukuttua vähän päälle neljä tuntia, näin arviolta, samassa makuupussissa kaverin kanssa ja ohuella patjalla, samalla kun pojat ramppaa ovesta sisään ja ruimii vettä päälle. Eis sillä että me ei oltais kostettu....;)

Weekend is over. It passed by so fast, once again, even in that case that last night I slept 4 hours, in the same sleeping bag with a friend on a thin matrace while the guys threw water on us. One of the best nights ever!






Matka Chantillyyn Lucin, meidän ihanan Rotary-miehen, luokse lauantaina ei sujunut aivan kommelluksitta. Mitäpä muuta vois odottaakkaan multa ja Carlilta... normaalisti ehkä tunnin matkaan, tai vähän yli, me kulutettiin viis tuntia. Mutta ei se mitään, kertaakaan ei ollut silti tylsää.

On our way to Chantilly at Luc's, who is our adorable Rotary-grandpa,  we lost four hours with Caroline. I don't know if it's even a surprise, but we used to a normally maybe one-hour-lasting trip over five hours. But it's totally fine, because we still had fun. 




 Some are like water, some are like the heat
Some are a melody and some are the beat
Sooner or later they all will be gone
Why don't they stay young 
 




















Taas kerran kartanossa, ja melkein kaikki kahden Districtin vaihtarit paikalla. Ihan mahtava juttu tää oli jälleen, en voi muuta kun kiittää ja kumartaa kaikkia asiaan osallistuneita. Vaihtarit rules, näitä lisää!!!

Once again in this manor, with almost all the exchange students of our two districts, 1660 and 1770.  It was just awesome again, I can just thank all the people involved in this. Exchange students rule, more of these!!!



 Let us die young or let us live forever
We don't have the power but we never say never 



Kuvagalleria

Forever young, i want to be forever young
Do you really want to live forever, forever forever
Forever young, i want to be forever young
Do you really want to live forever
Forever young

tiistai 13. marraskuuta 2012

Vaikken häntä nää, sydäntäin hän lämmittää.

Kovaa syyllisyyttä kärsin siitä että oon postannut niin hävettävän vähän viime aikoina. Tuntui vaan että kun loma oli päällä,  jäi jo unen määräkin ajoittain niin rikollisen alhaisaksi että ei millään pystynyt keräämään tarvottavia voimia bloginkin päivittämiseen. Jos jollekulle on aiheutunt tästä kärsimystä, niin oon kamalan pahoillani!!


Nyt on tullut poikettua pohjois-Ranskassakin. Kaupungin nimi on kadonnut kokonaan mun mielestä, mutta pointtihan reissussa oli kuitenkin isovanhempien luona vierailu. Minä, papa ja maman ei vietetty mummulassa kuin yksi yö, maanantaista tiistaihin, kun taas pikkuveli jäi sinne loppuviikoksi hoitoon. Kyseinen tapahtumahan sijoittui viime viikon alkuun. Isovanhempia kutsutaan nimillä "Bonne-maman" ja "Bon-papa", ja ympärillä riittää sukua. Lapsenlapsiakin löytyy jo kolme tai neljä, ja mulla on host-serkkuja, hmm, 20??? Isän puolelta siis.

Tää reissuhan oli myös sivistävä, joten käytiin kurkkaamassa ihan "omalla perheellä" ties mitä paikkoja. Yks hieno juttu oli toisen maailmansodan aikainen ohjustenlaukaisubunkkeri ihan lähellä yöpymispaikkaa.
Olen ylpeä tästä kuvasta:D Mutta se bunkkeri oli siis semmonen ulkoilmamuseo, jossa sai ite kierrellä omaan tahtiin kaiken siistin kaman keskellä, ohjatulla reitillä.

Oli opeskylttejä ja infotauluja, ja lisäksi vielä kaiutinopasukkeli kertomassa juttuja. Ei löytyny suomeks, papa kysyi.
Ohjusjuttu pommikuopan vieressä.
Osa itse bunkkeria.



Papa löysi mun kamerasta itselaukaisimen!!!! Saatiin perhekuva hihiii::) tuli kymmenen kuvaa, ja tää oli ainoo hyvä. Veljellä ja mamanilla on hymyt liimattuna kasvoille kaikissa, mutta mä ja papa heilutaan kun heinäseipäät.......

Kotiin palattuamme lähdin yhden vaihtarikaverin luokse yökylään, ei ihan kamalan kauas mutta junalla sinne piti silti mennä. Mukana oli Caroline, en tiedä tuliko edes yllätyksenä. Siellä oli kuitenkin ihana metsä jee, tuntu kotoisalta, ja käytiin siellä kävelemässä ja kuvailemassa!







Marcela
Brasilia



Caroline
USA
Miksvai hää sillain tekkee, et naamaansa vääntää. No, ei tietoo...
 Perheellä oli kissa ja koira (mutta ei Fedja-setää) ja se kissa oli ihan sulkku kun se väen vängällä halus juoda sen jättimäisen jättiläis-koiran juomakiposta, vaikka sillä ois ollut omakin.... Ja sitten se kävi juomassa siitä ihan koko ajan, oli varmaan niin kiva kokemus. (ei, en koikeillut itse vaikka mieli oliskin tehny)



 

Koira oli sulosin ikinä!! Niin iso, ja vasta vuoden vanha.

















Mitäs muuta.... No sitten vietettiin samojen likkojen voimin shoppailupäivä Pariisissa. Rahaa meni, mutta vaan hyödyllisiin juttuihin. Meillä oli kaks periaatetta: vaan vatteita jotka on pitkäikäisiä, ja vaan alevaatteita. Ainakin alesääntöä rikottiin......

Tämän jälkeen Carli yöks vielä meille. Ei julkaistavaa materiaalia, taaskaan.

Seuraavan Pariisi-päivän saaliina kotiin tuli vaan toi kuva, ja ihan ilmaseks sekin. Ahhh, Abercombie & Fitch, musta tuli just vakiasiakas! Ja vaikka shoppailua harrastettiin silloinkin, niin mä toimin vaan makutuomarina. Tällä kertaa tosin miestenvaateosastolla, virkistävää vaihtelua.




















Seuraavana viikonloppuna taas Rotary eventti yippee!!! Jos sieltä tulis julkastavaa matskua...

Koska olen niin hipster. No ei. Tää oli mun mielestä hieno kuva:D Nauttikaa siitä pus<3

maanantai 5. marraskuuta 2012

Awesomness and stuff like that.

Yks viikko lomaa takan, toinen edessä. Ja niin paljon on ehtiny tapahtua! Tänne siis saatte nyt koottuja parhaita paloja ja tiivistelmää, ennen kuin sunteen pariksi päiväksi (entistäkin) pohjoisempaan Ranskaan.

Eiffel-tornista! Valitettavasti rupes satamaan aika rankasti, eli kuvat ei ollu ihan parhaita mahdollisia. Sydämeni itkee verta...
 Kerkesin muun muassa kiivetä Eiffel-torniin kavereitten kanssa. Laskettiin hulluna portaita ja juostiin niitä ylös Carolinen kanssa, kunnes meidän kaveri ystävällisesti siinä kahen sadan paikkeilla huomautti että joo, nyt ootte kyllä menny laskuissa sekasin. Me sitten siihen että jaahas, herra on hyvä ja kertoo missä kohden ennemmin mennään. Ja niinhän se teki, kylmän viileesti osoitti numeroita jotka lukee portaiden kyljessä ja pilasi meidän ilon. Jeah. :D

Me kaikki ylhäällä. Vasemmalta: David Ecuadorista, Caroline Amerikasta, minä, Baptiste ja Paul Ranskasta
Itse Pariisin ylpeys! Ja syystä.

Sitten käväisin Musée d'Orsayssa. Cool paikka, ja varsinkin cool oli se että koska meillä oli liput niin päästiin jonon ohi hii!! Museo oli upee, mutta vartijat vaan vihas mua. Oikeesti vihas. Siis jokaikinen. Uhkas jo heittää mut pihalle sieltä... (melkein) ilman syytä! Mutta ei se mitään, I can
take it.

Olin rikollinen ja otin kuvia vaikka ei olis saanut, ja maksoin siitä kovan hinnan... Ainakin semikovan.  Mutta Vincent Van Gogh! Ja mä rakastan tätä taulua.

Museo oli tehtu vanhaan juna-asema halliin! Niin cool.

 Kotona on ollut suhteellisen kova vilske kaiken aikaa, kylässä on ollut mm. koko viikon ajan 15-vee serkku, pari päivää täti perheineen, kylässä aika ajoin siskoja ja niiden poikaystäviä... Sellasta se on. Mutta mä tykkään kun on ihmisiä ympärillä, se ei oo koskaan haitannut mua.
 
Näkymää moseon korkeimmasta ikkunasta. Louvre & Seine!
Viime yö kului lähinnä kikattaessa ja jutellessa. Olin yötä Carlin luona ja oiskohan sitten ollut siinä neljän aikaan kun käytiin nukkumaan... Kauneusunille on siis päästävä nyt.

torstai 1. marraskuuta 2012

Paketteja ja tuhlausta.

Tämän päivän huvit oli rahan tuhlailu Pariisin houkuttelvaakin houkuttelevampiin vaatekauppoihin hiphei! Uudet vaatteet on aina kivoja, useimmiten niistä vaan joutuu maksamaan ittensä kipeeks... No, en mä nyt niin paljon tuhlannut sentään:)













'

 Saatettiin vähän päätyä ottamaan tyhmiä kuvia Carlin kanssa... Ja nyt ne päätyy teidän iloksi. Ihme ettei ne myyjät alkanu ihmetellä, oltiin tuolla sovituskopissa nimittäin melkein tunti...:D


 Ja sitten mä sain paketin!! Eilen. Ja tänään TOISEN! En olis voinu olla enempää innoissani. Kiitos ihanat vanhempani Suomessa. Kaikennäköstä tarpeellista ja suorastaan elintärkeetä suomalaista kamaa on saapunut pelstamaan mun elämän.

"vanhempi"...

ja "uudempi"




Ensimmäisen paketin sisältö
Toisen paketin sisältö (NOI LIIDUT ON NIIN YLICOOOL!!)
Tää oli liimattu jälkimmäisen paketin taakse. Päivän naurut!!